Isän kuoleman (9.7.) jälkeen olen alkanut saada inhottavia paniikkikohtauksia. Toissa iltana oli taas yksi. Olen alkanut miettiä kaikkien oireiden ym. perusteella, että kyseessä on paniikkihäiriö. Sosiaalisten tilanteiden pelko minulla on jo todettu. En nyt jaksa selostaa tarkemmin. Äiti antoi minulle paniikkihäiriöstä kertovia esitteitä joita on tuonut sairaalasta. Kaikki täsmäsi, sekin että tulee käytettyä alkoholia tilanteen helpottumiseen. Tänä iltana on taas sydän hakannut vimmatusti, on ahdistanut ja ollut pakokauhun ja paniikin sekainen tunne. Tuntien kuluessa olo paheni ja hain kioskilta sikspäkin "ensiavuksi". Kun tulin kotiin avasin pullon ja menin kylpyhuoneeseen tupakalle (ei huvittanut mennä parvekkeelle). Vähitellen alkaa olo rauhoittumaan kun saan pari kaljaa juotua. Mitään pahaa ei ole tänään sattunut, nämä olotilat tulevat aina ilman että osaan ennakkoon aavistaa mitään. Ne vaan iskevät kuin tyhjästä. Juon tässä olutta, syön popcornia ja kuuntelen Theatre of  Tragedyn Fragments -levyä. Jotain hyvää kuitenkin...

Kauan haaveilemani pieni asia on toteutunut, nimittäin olen nyt Runescapessa membu eli jäsen :) Olenkin pelannut tänään niin paljon, että selkää ja niskaa jomottaa ja persekin on puutunut. Olen kehittänyt uusia skillejä, kuten fletchingia ja agilitya. Tein myös ensimmäisen membujen questin, Druidic ritualin. Olen rakentanut itselleni (hahmolleni) taloa. Construction level on vasta 10, mutta kyllä se siitä nousee :) Eilen vietin koko illan vain tutkimalla uusia paikkoja. Pelimaailma on nyt ainakin kaksi kertaa suurempi. Olen kalastanut Crandorissa ja valmistanut jousipyssyjä Seers Villagessa. Että sellaista mukavaa. Nyt käyn tupakalla ja sitten rakennan yhden huoneen lisää talooni ja istutan puutarhaan puita.